Lepää rauhassa

Valon tuhka laskettiin eilen. Uurna oli kovin kevyt kantaa. Puristin sitä rintaani vasten ja itkin. Siinä oli minun lapseni. 

Matka uurnan luovutuspaikalta hautapaikalle oli pitkä. Kuljimme sen autolla. Valo sai kulkea viimeisen matkansa vaarin autossa. Hän piti automatkoista kovin paljon. Parasta oli, kun hän sai mummolareissuilla ajaa auton vaarin sylissä autotalliin. Silloin koko hänen  olemuksestaan paistoi ylpeys.

Tuhka laskettiin tuulisessa ja kylmässä säässä. Ei sitä pystynyt käsittämään, että maahan menee lapseni ruumis. On vaikea uskoa, että Valoa ei enää ole sellaisena kuin hänet tunsin. Se on lopullinen ja vaikea ajatus.

Tuiki, tuiki tähtönen
Iltaisin sua katselen
Korkealla loistat vaan
Katsot alas maailmaan
Tuiki, tuiki tähtönen
Iltaisin sua katselen

Kommentit

  1. ❤ Hyvää matkaa Valolle. ~Memmuli~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä samaa toivotan minäkin. Ja uskon, että hänen on nyt parempi olla.

      Poista
  2. Olin Evan ja Manun keikalla ja minulle tuli Valo mieleen tästä biisistä, Kun aika on:
    Kun aika on niin saavuthan sä silloin luo,
    Mä ilmoitan kun on päivä tuo,
    Kun aika on, niin heti saat sen tietää.
    Mä en voi olla kertomatta en.

    Kun aika on niin auringon näät nousevan
    Ja kuulet mun sua kutsuvan.
    Kun aika on, taas leikitään,
    Sinut jälleen nään.
    Sinä saavuthan, kun aika on,
    Niin uudelleen sä kaiken saat,
    Mä leikistämme silloin totta teen.


    Voimia ja aurinkoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On lohdullista ajatella, että joskus vielä Valon saisin kohdata...

      Poista
  3. Voimia ja auringonsäteitä lämmittämään tietäsi. Olet vahva nainen, mutta pidä huolta jaksamisestasi.
    t. Sari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on syitä jatkaa elämää, asioita ja ihmisiä, jotka pitävät kiinni elämässä ja täyttävät sitä.

      Poista
  4. Voimia sinulle..saanko kysyä miten valon isä tai veli on jaksanut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Valon isoveli on jaksanut hyvin. Hänelle on tärkeää, että elämä ja arki jatkuvat. Hänen kanssaan oli puhuttu avoimesti Valon sairauksista ja siitä, ettei Valo tule elämään pitkään, joten kuolema ei ollut hänelle täysi yllätys. Tosiasia on myös se, että nyt minulla on ollut hänelle paljon enemmän aikaa ja olemmekin puuhanneet taas yhdessä kaikenlaista.
      Valon isästä en sen kummemmin osaa sanoa, enkä edes halua, koska epäilen, ettei hän halua tulla käsitellyksi tässä blogissa. Hän ei - omasta päätöksestään - nähnyt Valoa kertaakaan meidän erilleen muuton jälkeen (oli kuulemma muita, tärkeitä velvollisuuksia) ja hänellä on varmaan oma työstämisensä tässä asiassa.

      Poista
    2. Toivon sinulle ja pojallesi paljon aurinkoisia hetkiä,voimaa ja rakkautta..kiitos kun jaksat kirjoittaa..

      Poista
    3. Valon isä ei nähnyt poikaansa kertaakaan erilleen muuttonne jälkeen?!??!? Ymmärrän hyvin, että asutte erillänne. Kaikkea hyvää ja voimia sinulle ja esikoisellesi.

      Poista
    4. Joo, mutta "joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisellä kivellä" joten minä ainakin pidän leipäläpeni nyt ummessa. :)

      Poista
  5. Koskettava viimeinen matka. Lepää rauhassa Valo <3
    P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin se olo kovin kaunis viimeinen matka. <3

      Poista
  6. On vaikea sanoa mitään järkevää, mutta jotain haluaisin silti sanoa. Kun tuska ajan myötä hellittää, voit katsoa taaksepäin ja toivottavasti tunnet 'ylpeyttä.' En tiedä mikä sana kuvaisi sitä paremmin, ylpeys ei ehkä ole oikea, mutta en keksi muuta. Tarkoitan sitä, että elit ja hoidit Valoa omien arvojesi mukaan ja teit parhaasi ja enemmän. Valo aivan varmasti koki rakkautesi joka päivä ja sai sitä kautta hyvän elämän. 'Säästyit' myös viemästä Valoa tilapäishoitoon, koska et oikeastaan halunnut. Kuten aiemmin kirjoitit, olisit kyllä jaksanut, mutta nyt sinun eikä Valon täytynyt kokea sitä. Enkä tarkoita, että tilapäishoito olisi huono juttu, mutta ymmärsin, että sinä et sitä halunnut ja ainakaan se yksi paikka ei kuulostanut järin kivalta. Valo sai olla kotona, eikä tarvinnut totutella olemaan erossa.

    En tiedä mitä sanoisin, olet uskomaton nainen ja selviät tästä, niinkuin kaikesta muustakin. Toivon että kevät ja kesä antaa positiivista energiaa jaksaa ikävä Valoa kohtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi. Tiedätkö, samana päivänä kun Valo kuoli, mietin, että nyt hänen ei tarvitse mennä sinne kamalaan tilapäishoitopaikkaan. Se tuntui todella raskaalta päätökseltä eikä yhtään minun tai Valon kannalta toimivalta.
      Toivon, että auringon ja lämmön lisääntyessä pystyn muistelemaan Valoa ilolla ja rakkaudella, enkä aina rupea kyynelehtimään häntä ajatellessani.

      Poista
  7. Aivan samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja. Annoit kaikkesi Valolle, rakkautesi oli suurta. Ja yhä on.

    Anu

    VastaaPoista
  8. Voi Valoa ja voi Sinua, kaksi vahvaa vanhaa sielua hetken yhdessä vieretysten ja aina sieluina yhdessä kuitenkin jatkatte matkaa jotenkin jossain. Näet ihan varmasti Valon vielä monessa kohdin ja moneen kertaan, kunhan ensin lepäät ja kasaat energiat uudelleen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minä tunnen Valon läsnäolon nytkin lähes koko ajan. Se on erilaista kuin aiemmin ja konkretia puuttuu, mutta ei Valo mihinkään kokonaan ole kadonnut ja se on kovin lohdullista. Minä kannan häntä aina mukanani.

      Poista

Lähetä kommentti