Ajatuksia imetysdieetistä

Takana kesä ilman jäätelöä ja mansikoita. Tai kirsikoita tai herneitä tai ylipäätään oikein mitään. Seitsemän ruoka-aineen imetysdieetti on pikkuhiljaa laajentunut yrittämisen ja erehtymisen tietä, käsittäen nyt 13 ruoka-ainetta plus suolan ja sokerin. 

Kaikki täytyy tehdä itse, koska ruoka-aineiden lista on niin rajoitettu ja lisäksi valmiit tuotteet sisältävät poikkeuksetta lisäaineita. Niitä en halua vielä pakkaa sekoittamaan, vaikka ne yleensä kovin käsiteltyjä ovatkin ja aiheuttavat harvoille oireita.
Koska kaikki täytyy tehdä itse, ruokailu vie tuhottomasti aikaa ja niin sanottuja nopeita kaloreita on vaikea saada. Minulla on lähes jatkuvasti nälkä ja paino uhkaa pudota vaikka lisään öljyä sinne tänne ja tuonne. Kiitos ja ylistys, että sain otettua taatelit ruokavalioon, sillä niistä saa sekä kivennäisaineita, energiaa että nopeaa mahantäytettä. Olen puolivakavissani harkinnut taateleiden uittamista oliiviöljyssäkin.

Jokainen uusi sopiva ruoka-aine tuntuukin lottovoitolta ja antaa toivoa siitä, että tässä edetään. Jokainem epäsopiva ruoka-aine aiheuttaa muutaman päivän epätoivon ja tunteen, että tässä junnataan loputtomasti paikoillaan. Suurin osa kokeiluista aiheuttaa pientä näppyä kasvoihin, mutta näpyt eivät lähde tulehtumaan tai märkimään ja häviävät viikon tai kahden aikavälillä. Ne eivät myöskään tunnu pahemmin kutisevan tai huonontavan unia, joten olen päättänyt niiden olevan siedettäviä ja seurattavia oireita.

Suurimmat megafeilit tähän mennessä ovat olleet kookos ja maissi. Ne olivat aika karvaita tappioita, koska olin jo ehtinyt silmät kiiluen haaveilla popcorneista, tacoista, maissitortilloista ja kookosjäätelöstä.
Epäonnistumiset ovat myös aina katastrofeja iholle, joka muutenkin on rasituksen alla  "siedätysnäppyineen". Epäsopiva ruoka-aine tarkoittaakin aina taukoa kokeiluihin ja tilanteen rauhoittamista tasapainoon.

Kaikki tapahtuu omasta näkökulmasta tuskallisen hitaasti. On rankkaa olla kuukaudesta toiseen pieneksi rajatulla ruokavaliolla josta ei voi noin vain lipsua. Lipsuminen ei nimittäin osu huonontuvien öiden myötä vain omaan nilkkaan, vaan aiheuttaa ennen kaikkea kurjaa oloa kolmoselle. Toisaalta juuri tämä ajatus antaa voimaa jatkaa - sekä tietysti se, että iho on todistetusti kunnossa kun ruokavalio on kohdillaan.
Jatkuva oireiden tarkkaileminen on jossain määrin stressaavaa, mutta ainoa tapa pysyä kärryillä tilanteesta. On myös kurjaa kun omaan syömiseen liittyy huonoa omaatuntoa ja pelkäämistä, että se tekee lapselle huonon olon. Pahimpia aallonpohjia lohduttaa tieto siitä, että tämä on väliaikaista ja jossain vaiheessa esteetön ruokavalio aukeaa taas eteeni.

Jotkut ovat kuulemma laatineet listoja kaikista herkuista, joita syövät dietin loputtua. Itse olen laatinut listan vain kaikista kokeiltavista ruoka-aineista. Senkin silmäily on lohdullista. Vaikka mitä herkkuja on vielä edessä! Toki haaveilen myös monenlaisesta, kuten paahtoleivästä, valkosipulista, chilistä, riisistä ja muhevasta papupadasta, niin ja tietenkin suklaasta ja siitä jäätelöstä.
Kesän sato ei ole kuitenkaan mennyt täysin ohi suun: vadelmat, mustikat, kesäkurpitsa, raikas salaatti ja rapea kurkku maistuvat päivittäin, nyt uusimpana myös aromikkaat mustaherukat. Nam!