Miksi en ruvennut kummiksi


Muutama viikko sitten feissari liittäytyi seuraani (Helsingin) keskustassa. Hän alkoi kertoa minulle kuinka Afrikassa tytöt joutuvat hakemaan perheellensä vettä kuuden kilometrin päästä ja eivät siksi pääse kouluun. Korvani alkoivat sauhuta, mutta olen ehkä tulossa tylsäksi aikuiseksi, sillä en avannut suutani. Tyyppi oli hädin tuskin täysi-ikäisen näköinen, yritti hankkia tienestiä saamalla allekirjoitukseni kuukausilahjoituksen tai kummilapsen papereihin ja puhui vain sen, mitä hänelle oli järjestön koulutuksessa opetettu.



Samalla tai seuraavalla viikolla telkkarista tuli nenäpäivä. Kuvasto oli jälleen tuttua länsimaisen median "köyhät raukat kehitysmaissa" - matskua. Saan siitä aina muutaman näppylän.




En sano, etteikö maailmassa olisi köyhiä, joiden asiat ovat huonosti. Suomalaisten asiat ovat niin hyvin, että on vaikea edes millään tasolla ymmärtää, millaisia ihmiskohtaloita maailmaan mahtuu. Hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta lahjoittaminen on mielestäni tärkeää ja haluan uskoa, että sillä on merkitystä. Itse olen lahjoittanut mm. Punaisen Ristin katastrofirahastoon kuukausittain jo 15 vuoden ajan.




Olen vain sitä mieltä, että tässä toiminnassa ja varsinkin sen mediaa ja varainhankintaa varten luomassa materiaalissa taiteillaan hyvin ohuella viivalla. Vaarana on, että rikas valkonaama lahjoittaa rahaa alempiarvoisilleen. Että luodaan asetelma, jossa meidän upea länsimainen kulutukseen perustuva kulttuurimme ja koulutuksemme olisi jotain tosi paljon parempaa kuin kohdemaiden oma kulttuuri. Meidän ei tarvitse viedä sivistystä yhtään mihinkään, sillä jokainen kulttuuri on sivistynyt omalla tavallaan. Maailma on täynnä kehitysapuhankkeita, joissa länsimaiset ovat vieneet mukanaan heidän mielestään jotain täysin välttämätöntä ja hienoa, mutta joka ei ole millään tavalla istunut paikalliseen kulttuuriin ja tapoihin ja jäänyt täten tyhjän pantiksi.




Toinen minua ärsyttävä asia liittyy siihen, miten annetaan kuva siitä, kuinka koko maan asiat ovat ihan perseelleen ja kaikkialla siellä on köyhää ja kamalaa. Maailmankuvamme jää mediamme kautta hyvin yksipuoliseksi, koska meille hyvin harvoin näytetään muuta kuin kaikkein köyhimpiä alueita. Afrikan kohdalla koko homma on viety suurempaan potenssiin. Puhutaan kevyesti koko maanosasta samaan syssyyn. En käy toki kieltämään etteikö Afrikassa olisi tyttöjä, jotka eivät pääse veden haun vuoksi kouluun. Mutta kyse on hitto vie maanosasta, johon mahtuu kaksi Venäjää tai Yhdysvallat, Kiina ja Kanada yhdessä! Afrikassa on yhteensä 54 maata. Joten jos puhutaan afrikkalaisten tyttöjen veden hausta, voidaan puhua myös eurooppalaisista, tai jopa euraasialaisista, jotka ovat innokkaita saunojia.



Mielikuvatesti: mitä tulee mieleesi sanoista aasialainen tai afrikkalainen lapsi? Mielikuvastasi voit päätellä kuinka yksipuolisen kuvan olet mediasta saanut.




Punaisen Ristin kaltaisten suurten toimijoiden ohella tykkään antaa myös tosi pienille paikallisille järjestöille. Valitsen ne tarkkaan ja tarkistan ihmiset järjestöjen takana järjestelmällisesti. Tämän jutun kuvituskuvat ovat yhden miehen voittoa tavoittelemattoman järjestön, Little Tokens Foundationin, kuvia siitä kuinka hän jakoi jäätelöitä ympäri Ghanaa kehitysvammaisten, autistististen ja vammautuneiden lasten laitoksissa. Ajattelen, että tällainen pienimuotoinen toiminta, jota koordinoi kyseisen maan kansalainen, on ehkäpä parhaimpia tapoja auttaa ja ilahduttaa. Se ei muuta asioita suuressa mittakaavassa, mutta vie apua lyhentämättömänä sinne, missä sitä paikallisesti tarvitaan.



*****
Kuvien käyttöön on kysytty ja saatu lupa. 



Kommentit

  1. Just näin! Mieheni on Afrikasta ja olemme olleet siellä lomalla. Kaikki hänen sukulaisesa ovatk hyvin menestyneitä (jopa suomalaisella mittapuulla), osa jopa miljonäärejä. Sitten oli tietysti heitä jotka kerjäsivät rahaa, ja ihmiset kyllä antavatkin heille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On toki aika paljon Afrikan maastakin kiinni, että onko jako enemmän rikkaat ja köyhät, vai löytyykö laaja keskituloisten luokka myös. Mutta joka tapauksessa meidän medioden antama kuva on tosi yksipuolinen.

      Poista
  2. Joo, on tosi kauheaa, kun me rikkaat länsimaalaiset viemme sivistystä muihin maihin. Lukutaito tuhoaa elämän!

    Vaikka eipä sillä koulutusviennillä taida olla paljon merkitystä. Olikohan Hesari, mistä luin joskus vuosi sitten, että 60 prosenttia niistäkään afrikkalaisista, jotka käyvät peruskoulun (n. 10 vuotta), ei opi lukemaan. Länsimaissa käytännössä kaikki jopa lievästi kehitysvammaiset ihmiset oppivat lukemaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tietääkseni puhunut mitään lukutaidon edistämisestä, vaan projekteista, joissa kulttuuriamme yritään pakkosyöttää parempana ja kehittyneempänä. Ensimmäinen tunnettu kirjoitettu kieli keksittiin muuten Arabiassa, nykyisen Irakin alueella 3500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Seuraavaksi vanhin kieli kehitettiin Afrikassa Egyptissä 3300 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Vanhimmasya Euroopan alueen kirjallisesta kielestä, muinaiskreikasta, löytyy todisteita vasta puolet myöhemmin, 1600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

      Poista
    2. Miten nuo muinaiset kielet liittyvät siihen, osaavatko ihmediset Afrikassa nykyään lukea vai eivät? Muutenkin minulta meni tämän kirjoituksesi pointti valitettavasti ohi. On fakta, että Afrikassa on yleisesti ottaen esimerkiksi enemmän köyhyyttä ja tuloeroja kuin Euroopassa, ja ihmisten koulutustaso ja lukutaito ovat keskimäärin huonommalla tolalla kuin täällä. Mielestäni ei ole mitenkään rasistista tai suvaitsematonta sanoa näitä asioita ääneen ja ehkä jopa pyrkiä auttamaan sikäläisiä huono-osaisia vaikkapa avustusjärjestöjen kautta.
      Tuskinpa tämä parjaamasi feissari sitä paitsi tarkoittikaan, että kaikki afrikkalaiset tytöt jäävät paitsi koulutuksesta vedenhakureissujen takia. Sellaisiakin kuitenkin on, toisin kuin esimerkiksi Suomessa. Kyllä itse ainakin olen sitä mieltä, että täällä ovat asiat pääsääntöisesti paremmin kuin Afrikassa, ja olen kiitollinen siitä. Ikävää, jos se tekee minusta rasistin.

      Poista
    3. Missä vaiheessa kutsuin sinua rasistiksi?

      Viittasin kirjoitetun kielen keksimiseen sen vuoksi, että olet usein (aiemmissakin) kommenteissasi vihjaillut että Afrikan mantereella olisi jotenkin tyhmempiä ihmisiä. Kuitenkin suurin osa "länsimaisen sivistyksen" kulmakivistä on itse asiassa muualta maailmasta matkailun mukana tuotu.

      Mielestäni toin kirjoituksessa esille sen, että ongelmia on ja että niiden ratkaiseminen on tärkeää. Mutta että olisi myös mukavaa päästä 2020-luvulle sen suhteen miten puhumme Afrikan maista ja afrikkalaisista. Kritisoin sitä että jos vaikkapa avustusjärjestöjen puheet ja mediassa näkyvät kuvat ovat aina savimajoja ja köyhiä aliravittuja lapsia, on meille huomattavasti vaikeampaa kohdata nämä ihmiset tasavertaisina. Voisihan feissari yhtä hyvin kertoa vaikka Senegalin syrjäseuduilla asuvista tytöistä, joilla ei veden haun vuoksi ole mahdollisuutta koulunkäyntiin. Se jättäisi oven auki sellaiselle ajatukselle, että Senegalissa on myös alueita, joissa tytöt käyvät koulua.

      Mutta hienoa, että olet ensimmäisen kommenttisi "avulla ei ole merkitystä, koska 60% ei opi lukemaan" väitteestä edennyt ajattelemaan että avuntarvitsijoita "voi ehkä jopa pyrkiä auttamaan". Se tekee minut iloiseksi!

      Poista
    4. Olen siis eri kirjoittaja kuin tuo, joka väitti että 60% koulua käyvistä afrikkalaisista ei opi lukemaan. En tiedä, pitääkö tuo väite paikkansa, mutta jos pitää, kyse on varmaan enemmän koulutusjärjestelmän heikkouksista kuin siitä, että afrikkalaiset olisivat jotenkin tyhmempiä kuin muut.

      En myöskään kiistä, etteikö Afrikassa olisi myös hyväosaisia ihmisiä, mutta mielestäni on kohtuutonta kritisoida feissareita ja ylipäätään avustusjärjestöjen mainontaa siitä, että he keskittyvät niihin asioihin, jotka Afrikassa on pielessä ja joita varten rahaa tarvittaisiin. Kuinka moni lähtisi mukaan lahjoittamaan, jos mainonnassa painotettaisiin, että monilla afrikkalaisilla on myös asiat hyvin.

      Poista

    5. Niin, ehkäpä tässä on kyse samasta ilmiöstä, mihin törmäsin joulun alla. Kuulin aika monen ihmisen suusta valitusta, että miksi joulu pataan ei saa lahjoittaa käytettyjä tavaroita. Kyllähän köyhille pitäisi kelvata se, mitä annetaan...

      Poista
  3. Jos halutaan saada ihmiset lahjoittamaan rahaa on kaiketi pakko kertoa ongelmista. Väitän että siitä huolimatta suomalaisilla on kuitenkin melko hyvä käsitys Afrikan kokonaistilanteesta. Samalla tavallahan toimitaan jos kerätään rahaa suomalaisille hädänalaisille. Kerrotaan mitä vaikeuksia on ja mihin rahaa tarvitaan.
    Terv. Marsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai! Kirjoitukseni kritisoikin länsimaisen median antamaa yksipuolista kuvaa ns. kolmannen maailman maista. Olen kanssasi eri mieltä suomalaisten Afrikka-kuvasta. Väitän, että jos otetaan satunnainen joukko ohikulkijoita ja pyydetään nimeämään kymmenen Afrikan maata sekä sijoittamaan ne kartalle, niin vähintään 70% epäonnistuu.

      Poista
  4. Itsekin pyrin aina osallistumaan pienten järjestöjen toimintaan. Oma työpaikka antoi mahdollisuuden myös osallistua keräykseen ikään kuin joululahjan sijaan. Kiva kun on monia tapoja auttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienissä järjestöissä avustuseuroista suurempi osa yleensä kertyy avustettavaan kohteeseen. Toisaalta isommissa järjestöissä voidaan tarttua paljon suurempiin avusturprojekteihin. Onneksi tosiaan on monenlaisia tapoja auttaa!

      Poista

Lähetä kommentti