Krooninen aikapula?

Luin tällä viikolla asiakasomistajalehdestä kotimaan matkailusta kertovaa artikkelia. Siinä todettiin useampaan otteeseen kuinka aika on meillä kaikilla kroonisesti kortilla. Lävitseni kulki puistatus. Se, että ihminen ei ehdi omassa elämässään tekemään niitä juttuja, joista nauttii, on tosi säälittävää. Ihmisen historiassa suurin osa on pakkoraadantaa leivän eteen ja edelleen se on realiteetti monin paikoin maapallolla. Miksi siis me, joilla on aika pitkälti kaikki mahdollisuudet valita toisin, emme tee sitä?

Kuvatulkkaus: kolmonen on polvillaan puutarhaliikkeen lattialla ja kurkistaa verkkoaidan takaa kukkapöydän alla olevaan kanihäkkiin


Vuosia sitten, kun oli tosi rankkaa Valon kanssa ja tuntui, ettei elämässä ole paljoakaan aikaa nautinnoille, katsoin ohjelman pariskunnasta, jossa molemmilla oli pahoja terveyshuolia. He kertoivat, kuinka tekivät joka päivä jotain pientä, mikä nosti päivän arjen yläpuolelle. Se osui ja upposi. Aloin tehdä samoin. Elämänlaatuni kohosi aika tavalla. Huomaan heti, jos lipsun tästä ajatusmallista. Elämä muuttuu värittömämmäksi kunnes muistan taas pysähtyä ja etsiä ilon aiheita.

Kuvatulkkaus: aamiaispiknik terassilla, ylhäältä päin kuvattuna. Kolmonen istuu viltillä ja nauttii marjoista sekä sämpylöistä. Hän on koristellut viltin kivillä. 


Toinen, minkä kanssa teen töitä, on liian sovinnaisuuden unohtaminen. Turhien sääntöjen unohtaminen. Se, että kuuntelen itseä vapaahetkinäni ja valitsen juuri sitä tekemistä mitä haluan. Aina kun saan itseni kiinni ajattelemasta "en voi tehdä näin koska..", teen juuri tasan niin. Tokikin toimintaa pitää aina säädellä omien moraaliperiaatteidensa mukaan, mutta sovinnaisessa muotissa pysyminen on turhaa.

Kuvatulkkaus: kolmonen keinuu vieterikeinussa ja toukokuun iltapäivän aurinko paistaa kauniisti juuri puhjenneiden puidenlehtien lävitse


Elämässä on monta asiaa, jota emme voi valita. Mutta elämä on kuitenkin meidän omamme. Meillä on oikeus tehdä päätöksiä, jotka tekevät siitä meille mieluisan. Ajan ei tarvitse olla kroonisesti kortilla. Istu alas, hengitä hetki ja kuuntele, mitä oikeasti haluaisit tehdä.

Kuvatulkkaus: selfie minusta ja kolmosesta. Kolmonen istuu pyörän takaistuimessa ja moikkaa kameralle kättä nostaen 

Kommentit

  1. Hyviä ajatuksia, otan opiksi. Mutta tuota sovinnaisuutta en uskalla täysin unohtaa, siitä voisi olla liian "epäsovinnaiset" seuraukset... ;)
    T. Marsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 😄 Minusta sovinnaisuussäännöt ovat usein aika jäykkiä ja monet turhiakin. Toiset pitää ottaa huomioon ja hyvät käytöstavat löytyä, mutta muuten elämäänsä on kai turha rajoittaa kielloilla "en voi koska mitähän muutkin ajattelisivat".

      Poista

Lähetä kommentti