Maassa maan tavalla

Afrikka-aiheinen kirjoitus kommentteineen herätti muhimaan paljon ajatuskulkuja, vaikka muutoin pää pyöriikin - omasta tahdosta riippumatta - aika lailla mahan ympärillä. 
Täältä Suomesta katsottuna muut maanosat ovat aika kaukana, eikä mediakaan anna kovin monipuolista kuvaa maailman tapahtumista. Vaatii omaa kiinnostusta käydä läpi muun maailman mediaa, jotta saisi edes vähän laajemman perspektiivin siihen, millaista elämänmeno on muilla mantereilla.
Samalla tavalla Suomi on jostain muualta katsottuna kaukana ja siitä tiedetään vain tietyt kliseet. 

Olen huono seuraamaan mitään tv:stä, sillä vaikka näkisin miten kiinnostavan ohjelman, unohdan sen tai ainakin sen lähetysajankohdan nopeasti. Olen kuitenkin seurannut satunnaisella tuurilla valtion kanavalta suomalaista norsunluukoirien koulutusprojektia Itä-Afrikassa. Mitä enemmän olen katsonut, sitä enemmän olen miettinyt sanontaa "maassa maan tavalla". Sehän on ns. maahanmuuttokriitikoiden lempisanontoja, joiden mukaan tänne tulevien ulkomaalaisten täytyy kunnioittaa tiettyjä suomalaisia tapoja. Toisin päin se ei tunnu olevan niin tärkeää.

On totta, että on sekä kohteliasta, että yhteiskunnan jäseneksi pääsemisessä tärkeää, että noudattaa kunkin maan hyväksi koettuja tapoja. Toisaalta oma kulttuuri- ja tapaperintömme on aika tiukasti meihin rakennettu, eikä esimerkiksi käsityksiä siitä, mikä on oikein tai väärin, kohteliasta tai epäkohteliasta, ole helppoa muuttaa. Se on tärkeä osa identiteettiämme ja sen merkitys korostuu jos ympäristön tavat ja/tai arvot ovat erilaisia.

Suomalaisesta perspektiivistä on vaikea ymmärtää vaikkapa small talk kulttuuria, joka voi näyttäytyä aikaa vievänä tai tungettelevana. Ihmisestä, joka on tottunut small talkiin, sen puute voi taas tuntua erityisen epäkohteliaalta. 

On surullista seurata vaikkapa feisbuukin uutisvirrasta sitä kuinka kliseitä täynnä maahanmuuttokeskustelu on. Ikään kuin totuudella tai järkevällä ajattelulla ei olisi kauheasti edes merkitystä, kunhan vaan saa purkaa omaa pahaa oloaan haukkumalla muita.

Valon vammaisuuden kautta kohtaamani pelot ja ennakkoluulot olivat paljon hienovaraisempia. Toki oli ihmisiä, joista ei enää kuulunut pihaustakaan kun kerroin että minulla on vammainen lapsi ja yhteiskunnan asenne tuli usein esiin tukirakenteiden ja hoitolinjausten kautta. Mutta eteen ei kuitenkaan tullut avointa vihapuhetta ja kliseillä retostelua, ehkä sellaistakin joku harrastaa. Ehkä vammaisuutta ei kuitenkaan nähdä samalla tavalla uhkana kuin maahanmuuttajia, vaikka sitä samalla tavalla pelätäänkin. 

Mitä tulee siihen harvakseltaan katsomaani ohjelmaan, niin uskon että paljon suomalaista hermoa olisi säästynyt, jos projektissa olisi lähdetty liikkeelle tuon Itä-Afrikkalaisen kulttuurin ehdoilla sen sijaan, että yritetään tuoda suomalainen konsepti ja koulutustapa sellaisenaan toiselle puolelle maapalloa. Se on nimittäin maassa maan tavalla.

Jos itse menisit ulkomaille pidemmäksi aikaa, mitä tapojasi ja arvojasi haluaisit ehdottomasti noudattaa? Mistä olisit valmis luopumaan, jos se olisi paikallista tapa- ja käytöskulttuuria vastaan? Mietinnän arvoinen aihe. 

Kommentit

  1. mites maha asukki :)?
    käyn vähän väliä kattoo onko tullu tilanne päivitystä :)
    tiedätkö muuten kumpi hän on? ootteko miettiny nimeä tuleeko nimi olee suomalainen vai afrikkalainen?
    mistä maasta (tarkalleen) sun mies on?
    miten teijä esikoinen suhtautuu mini mullistajaan :)?
    muistan kun valon blogissa joskus kirjotit siitä luopumisesta ja sen vaikeudesta ettei kolmatta lasta tulekkaa ;/ nii nyt saat sen kolmannenkin <3
    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maha-asukki viihtyy tukevasti mahassa. Kaikki ovat kummissaan - myös lääkärit ja terveydenhoitaja.. :) Laskettu aika on ensi viikolla! :o

      Mun mies on Ghanasta ja lapsi saa yhden suomalaisen ja yhden ghanalaisen nimen. Niin ja ilmeisesti veljessarja on kasvamassa uuden tulokkaan myötä. :)

      Esikoinen on suhtautunut vauvaan ihanasti, tunnustelee vauvaa mahan päältä ja mietiskelee, mitä pelejä hänelle voi opettaa.

      Minä tosiaan toivoin Valon jälkeen kovasti että hän ei jäisi viimeisekseni, mutta uusi vauva vaati paljon ajatustyötä ja myös hyvinvoivan parisuhteen. :)

      Lupaan päivittää tänne uutiset tuoreeltaan! ;)

      Poista
    2. eikös pojat oo molemmat syntyny etuajassa :)?
      kumpi tulee kutsumanimeksi ghanalainen vai suomalainen :)?
      voii ihana <3
      mä muistan sen ja oon tosi onnellinen sun puolesta
      että saat kolmannen lapsen <3

      Poista
    3. Joo, mun aiemmat on syntyneet rv 32 ja 35, joten oletettiin, että tämäkin syntyisi ajoissa.
      Nimeä ei olla vielä päätetty, joten en osaa sanoa. :)

      Poista
  2. Mielenkiintoista pohtia näin päin, että mistä olisin valmis luopumaan jos muuttaisin ulkomaille.

    Olen ateisti, ja kaikki saavat puolestani toteuttaa uskoaan mihin tahansa miten tahansa. Se ei siis ainakaan olisi ongelma. Voisin luopua (tai varmasti vain tottuisinkin) uuteen tapa- ja ruokailukulttuuriin - jos en muuten niin ihan silkasta mielenkiinnosta. Moni asia ei ole mulle niin tärkeä, etten kokemuksen vuoksi voisu joustaa siitä.

    Sitten taas en suostuisi esimerkiksi alistumaan miesten määräysvallan alle, käyttämään huivia AINA ulkona liikkuessani (olkapäät ja polvet peittävä vaatetus on ihan ok), perääntymään keskusteluissa taka-alalle vain koska olen nainen... yms. vastaavat asiat.

    Toki tässä nyt tullaan sitten siihen, että mulla on varaa valita. Voin valita jääväni tänne. Jos haluan lähteä, voin valita mihin haluan lähteä, kuinka pitkäksi aikaa ja kenen kanssa. Valitsisin ehdottomasti maan jonka kulttuurin, asukkaiden arvojen ja hallituksen linjausten takana voisin jos en nyt ylpeästi seistä niin ainakin olla jokseenkin samaa mieltä. Mua ei pakoteta täältä mihinkään, kukaan ei vainoa mua, ei ole sotaa tai nälkää jota pitäisi paeta - voin siis jatkaa ihan kaikessa rauhassa elämääni samalla kaavalla hamaan loppuun asti. Ja mihin tahansa lähtisin, niin se olisi vain seikkailun ja uusien kokemusten perässä, jolloin jo lähtökohtaisesti suhtautuisin kaikkiin muutoksiin myönteisesti.

    Yritän siis kyllä näiden mietteiden kautta ymmärtää, että kaikilla maahanmuuttajilla ja turvapaikanhakijoilla ei ole helppoa sopeutua Suomeen. Se ei silti tarkoita sitä, että jaksaisin loputtomiin olla sympaattinen niiden vaatimusten ja törttöilyjen kanssa joita pieni osa tästä porukasta harrastaa. Niin kuin sanoit, maassa maan tavalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä turisti-näkökulma on myös tosi tärkeä. Yleensähän turisteille muutenkin sallitaan enemmän vapauksia / poikkeamia kuin maahan muuttaneille.

      Itse olen miettinyt, suostuisinko esim. byrokratiassa esiintyvään korruptioon. Monessa maassahan se on enemmän tai vähemmän maan tapa, vaikka virallisesti laitonta.

      Poista
  3. Taas tulin kurkkimaan..onko vauva vielä syntynyt. Voi, niin jännittäviä aikoja elätte:) Tsemppiä! Pian on vauva sylissä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Ei tässä tosiaan montaa viikkoa enää ole ennen kuin saamme tulokkaan syliin - toivottavasti ei olisi enää yhtään kokonaista viikkoa. :)

      Poista
  4. Se miksi vauvasi pysyy mahassa voi liittyä hänen monipuolisiin rakennusaineisiin. Elinvoimainen..

    Minun sisko on ollut opiskelujen aikana mukana synnytyksissä, terveydenhoitaja. Hän kertoi,että todisti mustan lapsen syntymää. Sanoi lapsen olevan ihan eri sorttia rakenteiltaan kuin valkoiset vauvat. "Muhkea" kuvaa hyvin.

    Itsekin seuraan täällä edistymistäsi. Muistutat tutun tuttua äiti-ihmistä.

    T äiti pohjoisesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhtaasti geneettiseltä kannalta katsottuna tällainen geenien sekoittuminen on kai tosi tervettä. Onhan Suomi kuitenkin aika pieni kansa ja meillä on omat kansalliset alttiutemme tiettyihin sairauksiin.
      Olen siis leikitellyt tälläkin ajatuksella, vaikka en tiedäkään onko isän geeneillä oikeasti hirveästi merkitystä ennenaikaisuuden kanssa.

      Edelleen siis yhtenä kappaleena. :)

      Poista
  5. Todella hyvä, että vauva saa kasvaa täysi aikaiseksi ja siitä ylikin..on sitten syntyessään hyvän kokoinen niin hoitaminen helpompaa. Meidän kuopus syntyi 10pvä yli lasketun ja oli reilu 4kg. Alusta asti nukkui hyvin ja muutenkin mukavasti sujui kaikki. Tsempit loppumetreille!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Alkaa näyttää siltä, että tämäkin menee lasketun ajan yli.

      Poista
  6. eikö mini mullistaja oo vieläkää syntyny :)?
    näin unta että olit päivittäny blogiin n. 2700kg ja 50 cm poika vauvasta
    en muista tarkkaan mittoja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, ei hänellä näytä olevan kiirettä. :) Luulen, että painoa on kyllä jo melkein kilo enemmän... 😬

      Poista
  7. käyn vähän väliä tarkistaa tilannetta :)

    VastaaPoista
  8. Mahdatkohan olla synnärillä kun ei mitää kuulu:)?
    Oi! Miten jännää

    VastaaPoista
  9. Täällä kurkkimassa..jännää! Hiljaisuus ehkä merkkinä, että pienokainen syntymässä. Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä hän kahden viikon sisään varmaan syntyy... :)

      Poista

Lähetä kommentti