Koronapäivitys

Viime päivinä ajatus on harhaillut ja toimeen tarttuminen on ollut keskimääräistä vaikeampaa. Kaiken taustalla on epätietoisuuden tunne.
Tuntuu epätodelliselta nähdä ihmisiä hengitysmaskeissa julkisilla paikoilla, matkustaa lähes tyhjissä liikennevälineissä ja kuunnella uutisista ympäri maailmaa tapahtuvia äärimmäisiä keinoja. Rajat suljetaan, liikkumista ja vapaa-ajan viettoa rajoitetaan ja talous sukeltaa lujaa. Ei ihme, että on epävarma olo.

Vaikken pelkää itseni tai ydinperheeni puolesta, ajattelen, että on tärkeää suojella kaikkia riskiryhmissä olevia. Siksi otan rajoitukset vakavasti ja yritän noudattaa niitä parhaani mukaan. Ajatukseni ovat erityisesti niiden luona, joiden arki on aina tällaista. Julkisten paikkojen välttelyä, korostettua hygieniaa ja elämän keskittymistä neljän seinän sisälle.

Valon kanssa eletty aika herätti minut huomaamaan kuinka upeaa tavallinen, helppo arki on ja nyt monella muullakin on mahdollisuus tehdä tuo sama huomio. Vaikka rajoitukset tuntuvat harmillisilta, ne ovat kuitenkin loppujen lopuksi melko pieniä tekoja. Meidän ei tarvitse murehtia ruoan tai lääkkeiden loppumisesta ja lääkäriinkin pääsemme tarvittaessa. Moni muu on maailman moninaisissa kriiseissä paljon haavoittuvaisemmassa asemassa. Ehkä voisimme koronan kautta oppia myös myötätuntoisemmiksi?

Ainakin toivon, että yhteiskunta osoittaa arvostuksensa sen ylläpitäville voimille palkankorotuksilla. Todennäköisesti tulemme kuitenkin kuulemaan kuinka kuntatalous ei kestä ja kutsumusammattilaisten on aika taas kerran joustaa.

Meidän kotona työt jatkuvat molemmilla vanhemmilla ja kolmonen viettää päivät päiväkodissa. Töidemme luonteen vuoksi olemme molemmat suuressa riskissä saada tartunnan ja siksi erityisen tarkkoja sen suhteen, ettemme levitä sitä vapaa-aikanamme. Tiedossa siis paljon perheen keskistä aikaa.

Toivon kaikille tsemppiä erityisen ajan keskellä! Pitäkää itsenne ja muut turvassa!