Suomi VS Ghana - koulutus

Lähde: https://camfed.org/our-impact/ghana/

Viimeisestä Suomi vastaan Ghana -postauksesta on kulunut jo pitkä tovi, joten on korkea aika sukeltaa näiden maiden koulutuksen tilastotietojen pariin. Jonkin verran taulukon kokoamisessa oli haastetta sen osalta, että Ghanan osalta en onnistunut löytämään kaikesta yhtä tuoreita tilastotietoja kuin Suomesta. Esimerkiksi koulujärjestelmän laatu -vertailussa on Ghanan osalta käytetty tietoa vuodelta 2014. Ghanan alhaista lukutaitoprosenttia verrattua peruskouluun osallistuvien määrään selittää se, että vanhemmassa väestössä lukutaidottomuus on yleisempää. Sen sijaan nykynuorten lukutaito hipoo jo 90%. Suomen osalta olisin halunnut hilata varsinkin tuota lukutaidon osuutta alemmas, sillä kyllähän meiltäkin löytyy ihmisiä, jotka eivät koskaan opi lukemaan. Vaan virallisissa tilastoissa lukutaito on merkitty 100% ja varmasti se todellisuudessa hyvin lähellä sitä  myös on.

Lähde: http://www.denmarkbrazil.com/seb-concept-school-brazil-signs-partnership-fun-academy-finland/

Alapuolelta löytyy toinen taulukko selkiyttämään Suomen ja Ghanan koulutusjärjestelmän eroja. Sekä Suomessa että Ghanassa niin sanottu peruskoulutus on ilmaista ja pakollista, Ghanassa se alkaa neljävuotiaana päiväkodista ja niin sanottu esikoulu (preschool) vastaa oikeastaan meidän alakouluamme. Ghanassa koulujärjestelmän läpikäymiseen liittyy paljon enemmän päättökokeita, Suomessahan niitä ei ole oikeastaan kuin vasta toisen asteen opinnoista lähtien. Ghanassa päättökokokeita on siis myös peruskoulun puolella.

Lähde: https://www.huffingtonpost.com/c-m-rubin/the-global-search-for-edu_17_b_1066527.html?guccounter=1

Peruskoulun jälkeen opinnot muuttuvat Ghanassa maksullisiksi, toisin kuin Suomessa (tosin onhan täälläkin hankittava kirjat ym. materiaali toisesta asteen opinnoista lähtien). Vanhempien maksukyky on siis todella tärkeässä roolissa sen suhteen, kenellä on varaa kouluttautua. Mieheni on ollut siinä mielessä onnekas, että vaikka hän on seitsenlapsisen perheen nuorin, on hän, kuten jokainen perheen lapsista, saanut yliopistokoulutuksen. Globaalissa maailmassa yksi asia, jolle voisi panna yhä enemmän painoarvoa, olisi se, että yhdessä maassa opiskellut tutkinnot olisivat päteviä myös muualla maailmassa. Tarvittaisiin jonkinnäköinen kattava sertifikaatiosysteemi. Esimerkiksi mieheni yliopistotutkinnolla ei tee juuri mitään Suomessa, mutta ongelma ei ole vain ns. köyhemmistä maista tulleiden tutkinnoissa. Juttelin taannoin brittiläisen naapurimme kanssa, jonka vanhemmat muuttivat Australiaan ja jonka äidin opettajantutkinto ei ollut siellä pätevä. Olisi mukava tietää, että  vuosikausien opiskelu kannattaa myös siinä tapauksessa, että haluaa tulevaisuudessa muuttaa toiseen maahan.

Lähde: http://ultimatefmonline.com/2017/01/09/spring-side-academy-blazes-new-trails-holistic-childrens-education/