Pieni opas käsillä syömiseen

Ghanalaisen sanonnan mukaan lapsi on valmis syömään samalta lautaselta vanhempiensa kanssa kun osaa pestä kätensä. Käsillä syöminen ja ruoan nauttiminen samalta lautaselta ovatkin merkittävässä osassa ruokakulttuuria kaikkialla Afrikassa. Myös arabikulttuureissa ja Intiassa käsillä syöminen on isossa roolissa. Meille eurooppalaisille ajatus on vieras, vaikka täälläkin monet ruokalajit nautitaan oikeastaan käsin.

Kun mies toi minulle ensimmäisen kerran eteen ghanalaisen aamiaisen; tuoretta leipää ja munakkaan, eikä missään näkynyt ylimääräisiä lautasia, saati ruokailuvälineitä, olin ymmälläni hetken. Miehen näytettyä esimerkkiä nappasin rohkeasti leipää ja kauhaisin sen avulla mukaan munakasta. Ghanalaiset aamiaiset ovat meidän perheemme viikonloppujuttu ja varsinkin kolmonen odottaa niitä yli kaiken. Enää ei tulisi mieleenkään kattaa aamiaispöytään ruokalautasia tai ruokailuvälineitä. Käsillä syömisessä on outoa taikaa ja ruokakin tuntuu usein maistuvan paljon paremmalta.


Kuvatulkkaus: mannafufua ja kananmunapataa


Länsimaissa käsillä syöminen mielletään usein epähygieniseksi, mutta tiesittekö, että se oikeastaan parantaa ruoansulatusta. Ruoan koskettaminen käsillä lähettää sormien hermopäätteistä signaaleja, jotka valmistavat vatsaamme ruoan sulattamiseen. Käsillä syödessä sormenpäistä erittyy ruoansulatusta edistäviä entsyymejä ja myös sormien bakteerifloorassa on ruoansulatusta edistäviä ystäviä.

Siinä missä monessa kulttuurissa syömisen apuna on leipä, saharan eteläpuolisessa Afrikassa se on usein fufu. Fufu on tärkkelyspitoisesta aineksesta tehty pallo, josta murretaan paloja, jotka muotoillaan sormella pyöreäksi pitkulaksi, painetaan peukalolla pitkulaan reikä ja kauhaistaan sillä kastiketta tai keittoa. Afrikassa myös - oikeastaan voisi sanoa etenkin - keitot syödään käsin. Keiton seurana on aina fufua, mutta padan kaverina saattaa olla riisiä ja lusikka.


Kuvatulkkaus: mies seisoo ja vaivaa kulhossa olevaa fufumassaa suurella puukepillä, maassa istuva nainen kääntelee vaivattavaa massaa
Lähde: http://madelineelainebarr.tumblr.com/post/61578759035/a-woman-making-fufu-a-very-traditional-and


Fufua voidaan tehdä jamssista, kassavasta, keittobanaaneista tai cocoyamista. Fufun valmistus on vaikeaa ja aikaa vievää puuhaa ja siihen tarvitaan erityiset välineet. Afrikkalaista kaupoista on saatavissa kuitenkin fufujauhoja, joista fufu valmistuu helposti. Monet täällä elävät afrikkalaiset valmistavat fufua myös mannasuurimoista.
Fufun lisäksi on olemassa muitakin saman tyyppisiä "taikinapalloja" kuten maissista valmistettava, banaaninlehdissä kypsennettävä kenkey ja fermentoiduista maissi- ja kassavajauhoista valmistettava banku.
Myös jasmiiniriisistä on helppo valmistaa riisipalloja (mootuo), joita voi käyttää käsillä syömisessä.


Kuvatulkkaus: palmukermapataa ja garifufua


Käsillä syödessä tärkein sääntö on käsien pesu. Hyvin tärkeää on myös käyttää syömiseen vain oikeaa kättään. Sormia ei nuolla kesken ruokailun ja niitä ei myöskään työnnetä suuhun, vaan ruoka ohjataan suuhun peukalolla työntäen. Taitava käsillä syöjä ei aiheuta suurta sotkua. Yhteiseltä lautaselta syödessä jokainen syö omalta kohdaltaan eikä ronki ruokaa muiden puolelta.
Fufun voi tarjoilla yhtenä isona pallona, mutta kauniimpi tapa on muotoilla se pyöreän kulhon avulla palloiksi, josta jokainen syöjä voi ottaa omansa.

Käsillä syöminen on hauskaa ja tuo ruokapöytään oman tunnelmansa. Alla kaksi linkkiä hyviin videoihin, joiden ohjeilla voit valmistaa mannafufua tai riisipalloja.







Kommentit

  1. En tiennyt, että keittobanaaneistakin saa fufua! Mitä on cocoyam? Ihan uutta minulle. Suomessa kun asun, teen fufun mannasuurimoista. Lisään ehkä vähän perunajauhoa. Niin hyvää!

    Äskettäin työporukalla oli eväitä (falafelia ym.) mutta haarukat toisessa työpisteessä. Yritin sanoa, että eikö se nyt käsin mene. ja voi hyvänenaika, mitä tuijotusta. Sain sitten kertakäyttölusikan ja tyydyin siihen, kun päättelin, ettei sillä ihmisellä tainnut olla afrikkalalisia kavereita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keittobanaanifufu taitaa olla alkuperältään enemmän nigerialainen kuin ghanalainen, kuten myös mannafufu.
      Keittobanaanifufun voisi kai perunasurvimen ja ehkäpä sauvasekoittimen avulla tehdä tuoreista keittobanaaneista, itse en ole sitä (vielä) kokeillut, mutta netistä löytyy ohjeita kun googlaa "plantain fufu recipe".

      Cocoyam on hieman perunaa isompi mukulakasvi, joka muistuttaa maultaan jamssia, mutta sen kuoressa on karvoja kuten kookospähkinässä. Cocoyamissa on kaunis vaaleanpunainen vivahde ja cocoyam fufu on ihan superhyvää. 😋

      Hehe, kukin tyylillään. Suomessa käsillä syömistä pidetään usein aika barbaarisena, mutta se on oikeasti superkivaa! Seuraavalla kerralla kieltäydy lusikasta ja vetele sormin. 😄

      Poista
  2. Nää on ihan älyttömän mielenkiintoisia nää Ghana-aiheiset postaukset. Näiden myötä olen alkanut kiinnostumaan enemmänkin afrikkalaisesta kulttuurista ja oppinut tosi paljon! Kiitos siis kun kirjoitat, varmasti monelle uusia asioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle ihanasta palautteesta sekä siitä että luet! 😊

      Poista

Lähetä kommentti