Pimeän jälkeen

Kuvatulkkaus: höyhenin ja paperein koristeltuja pajunoksia sekä kolmosen maalaamia pääsiäismunakoristeita Kuten arvata saattaa, muuttohommat ovat pitäneet kiireisinä. Olemme karsineet tavaraa kierrätykseen ja roskikseen (mistä sitä kertyy?!) ja siivonneet kaappeja. Onpahan jotain pientä viety jo uuteen kotiinkin. Ensi viikolla saapuu kasa muuttolaatikoita täytettäviksi. Koska päässä hurisee nyt lähinnä käytännön asioita ja illat menevät järjestellessä, blogi jää muutaman viikon tauolle. Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille lukijoille ja aurinkoisia kevätpäiviä! Tänään ainakin täällä Helsingissä oli upean keväinen keli, vihdoin ja viimein. Kuvatulkkaus: kolmonen kumartuneena suuren, neliskulmaisen, kaisloista punotun korin ylle

Takana jännittävä ja ehkä vähän vauhdikaskin viikko. Maanantaina sain yllättäen ja täysin puskista asuntotarjouksen. Keskiviikkona kävimme katsomassa asuntoa ja torstaina paperit oli signeerattu. Olen tykännyt nykyisestä asunnostamme ja sen loistavasta sijainnista kulkuyhteyksien kannalta valtavasti. Naapurit ovat olleet huippumukavia ja kattavat palvelut löytyvät kävelymatkan päästä. Uudessa asunnossa asumiskulut kuitenkin laskevat siinä määrin merkittävästi, että olisi ollut typerää olla ottamatta sitä vastaan. Ei uudenkaan asunnon sijainti ole huono ja kulkuyhtyksiä sekä palveluita on kävelymatkan päässä vähintään triplaten verrattuna nykyiseen. Asuntoa remontoidaan parhaillaan eli pääsemme muuttamaan uudenkarheaan kotiin. Ensimmäistä kertaa vanhempien luota muuton jälkeen minulla on käytettävissäni pieni piha. En kuitenkaan tunne aluetta kovin hyvin ja kaikki uusi jännittää aina. Vanhasta irti päästäminen ja uuteen sukeltaminen vaatii päättäväisyyttä ja vähän rohkeuttakin. Pieni

Oman monikulttuurisen suhteeni myötä olen alkanut seurata oleskelulupauutisointia ihan uusin silmin. Toki uutisointi on myös yleistynyt muutaman vuoden takaisen turvapaikanhakijaryntäyksen seurauksena ja uudelleen muotiin noussut nationalismi on värittänyt paitsi keskustelua, myös politiikkaa, vahvasti uuteen suuntaan sen jälkeen kun tapasin mieheni. Helsingin sanomien pääkirjoitussivuilla oli loistava kolumni aiheesta jokin aika sitten. On oikeasti tosi surullista, miten vihamielisesti ja sulkeutuneesti suhtaudumme työikäisiin, nuoriin ihmisiin maassa, joka kipeästi kaipaa työikäisiä, nuoria ihmisiä. Hesarinkin juttu liittyi tottakai muutama viikko sitten otsikoissa olleeseen turvapaikanhakijan palautukseen ja hänen ampumiseensa Irakissa. Itselleni aiheesta uutisia lukiessa paljon suurempaa kummastusta on aiheuttanut se, että hänen tyttärensäkin oleskelulupahakemus hylättiin, vaikka tyttärellä on kaksi Suomessa syntynyttä lasta oleskeluluvan saaneen irakilaismiehen kanssa. Juttu so

Mies on lanseerannut termin "fake sun" kuvaamaan Suomessa säätä, jolloin aurinko paistaa, mutta ei ole lämmin (eli suurimman osan vuodesta ;)). Upeita aurinkoisia kelejä on tullut seurattua lähinnä ikkunoiden läpi, sillä kolmonen ei vielä liiku ulkona tarpeeksi, että pysyisi kovinkaan suurissa pakkaslukemissa lämpimänä. Ulkoilu on lähinnä ollut kauppa- tai kerhoreissun yhteydessä sellainen vartin piipahdus pihalla. Onneksi auringon lämmön voi jo tuntea, varsinkin ikkunan läpi se on kuin lupaus kesästä, ja myös pakkaset ovat alkaneet helpottaa. Aika ihanaa, että on maaliskuu. Kevät tulee, toivottavasti pian. Kädet syyhyävät jo parvekeviljelmien kimppuun. Suunnitelmissa on vaikka mitä! Onneksi voin aloitella täällä sisätiloissa ruukkukasvien mullanvaihto-operaatiolla. Oikeasti tarvitsisin muutamia uusia, isoja ruukkujakin, mutten ole onnistunut useamman vuoden etsinnöistä huolimatta niitä löytämään. Josko tänä vuonna? Kriteereinä kun on lasittamattomuus ja  reikä pohjassa, ih