Yllättävä tarjous

Takana jännittävä ja ehkä vähän vauhdikaskin viikko. Maanantaina sain yllättäen ja täysin puskista asuntotarjouksen. Keskiviikkona kävimme katsomassa asuntoa ja torstaina paperit oli signeerattu. Olen tykännyt nykyisestä asunnostamme ja sen loistavasta sijainnista kulkuyhteyksien kannalta valtavasti. Naapurit ovat olleet huippumukavia ja kattavat palvelut löytyvät kävelymatkan päästä. Uudessa asunnossa asumiskulut kuitenkin laskevat siinä määrin merkittävästi, että olisi ollut typerää olla ottamatta sitä vastaan.

Ei uudenkaan asunnon sijainti ole huono ja kulkuyhtyksiä sekä palveluita on kävelymatkan päässä vähintään triplaten verrattuna nykyiseen. Asuntoa remontoidaan parhaillaan eli pääsemme muuttamaan uudenkarheaan kotiin. Ensimmäistä kertaa vanhempien luota muuton jälkeen minulla on käytettävissäni pieni piha. En kuitenkaan tunne aluetta kovin hyvin ja kaikki uusi jännittää aina. Vanhasta irti päästäminen ja uuteen sukeltaminen vaatii päättäväisyyttä ja vähän rohkeuttakin. Pieni osa minusta sanoi, että jää vaan tänne tuttuun ja vanhaan ja oikeastaan juuri se ärsytti minut tekemään lopullisen päätöksen. Minusta ihmisen on hyvä haastaa itseään. Muutos tekee hyvää myös aivoille.

Olen muistellut sitä, miltä aikanaan tuntui muuttaa tänne eron keskellä. Silloinkaan en tuntenut aluetta ja mietin pelonsekaisin tuntein, millaista täällä mahtaa olla asua. Muutto täältä pois tarkoittaa myös sitä, että jätän taakseni viimeisen paikan, jossa Valo on asunut. Makuuhuoneen seinästä täytyy ennen muuttoa pestä pois pieni oksennustahra, jonka Valo siihen on jättänyt ja joka on ollut nolona, konkreettisena muistona jäljellä. Jonain, jota en vain ole saanut aikaiseksi pyyhkiä pois. 
Tiedän, että monet haluavat vaihtaa asuntoa lapsen kuoleman jälkeen, koska muistot ovat liian kipeitä, mutta itse en koskaan kokenut siihen tarvetta. Valon muisto ei asu näiden seinien sisällä, vaan minussa, mutta on muutossa silti haikea sävynsä.

Huomaan kuitenkin odottavani jo aika innolla sitä, että remontti valmistuu ja saan avaimet käteeni.  Suunnittelen mielessäni sisustusta ja etenkin sen pikkuruisen pihan kuopsuttamista. Kevät on loistavaa aikaa muutolle, sillä kesällä on hyvä tutkia aluetta ja sen mahdollisuuksia kaiken ollessa kauneimmillaan. Ennen muuttoa on tiedossa kamala kasa pakkaamista ja puunaamista sekä tietysti puhelinhommia kun sähkö, nettiyhteys, vakuutukset ja niin edelleen täytyy uudelleensijoittaa. Onneksi aikataulu on aika väljä ja apukäsiä on tarjolla. Sitäpaitsi, olen edellisten muuttojen yhteydessä todennut, että muuttopalvelun ostaminen on parhaimpia tapoja sijoittaa rahaa kun tavarat pitää saada paikasta a paikkaan b. Kohti uutta ja jännittävää, siis!