Pimeän jälkeen

Vaikka kovasti toivoisin maailman ja ihmisten asenteiden muuttuvan kolmosen kasvaessa, en elättele kovin suuria toiveita sen suhteen. Rasismia, huutelua, syrjintää, kiusaamista ja niin edelleen osuu ihan varmasti myös kolmosen eteen. Siihen menee vielä joitakin vuosia, mutta tulee päivä, jolloin kolmonen tajuaa, että ihmisten iho on eri värinen riippuen siitä, mistä päin maailmaa he tulevat. Tulee päivä, jolloin kolmonen tajuaa, että jotkut kuvittelevat ihonvärin määrittelevän ihmisarvoamme ja ominaisuuksiamme. Tulee päivä, jolloin kolmonen kohtaa yhteiskuntaan piilotetun asenteellisuuden. Ja ajattelen, että minun tehtäväni on äitinä valmistaa kolmosta noita päiviä varten. Siksi koen niin supertärkeäksi sen, että mieheni kulttuuri on vahvasti läsnä meidän arjessamme. Olen oppinut mieheltäni paljon hänen kulttuuristaan ja opiskellut omatoimisesti vielä paljon lisää, jotta uskomukset, tarinat, tavat, kieli, ruuat ja moni muu asia nivoutuvat osaksi kolmosen elämää. Niin että kun koi

Kuvatulkkaus: Kolmonen ulkoilee t-paidassa, shortseissa ja aurinkolaseissa työntäen taaperokärryä, joka on lastattu mm. nukella ja pallolla Kolmoselle tuli elokuun alussa täyteen yksi ja puoli touhun täyteistä vuotta. Kesä tuntui hujahtavan ohi hurjaa vauhtia ja kolmonen vaikuttaa kasvaneen pituutta samanlaista vauhtia. Vauvamaisuus on katoamassa ja pikkupoika astumassa tilalle. Kolmonen osaa sanoja kaikilla kolmella kotikielellä, hyppii tasajaloin korokkeilta, kiipeää rappuset salamavauhtia ja on alkanut osallistumaan muiden lasten leikkeihin. Hän jaksaa kuunnella lyhyitä juonellisia satukirjoja. Piirtäminen, maalaus ja muut kädentaidot ovat hänelle mieleen, mikä tuntuu ihan kummalliselta, sillä esikoinen tai Valo eivät koskaan niistä välittäneet. Kuvatulkkaus: Kolmonen sisällä, kyykyssä, sivuttain kameraan, potkuauton edessä, kädessään avaimet.  Innokkaimmin kolmonen osallistuu kotitöihin ja niissä sekä meidän muissa yhteisissä tekemisissä ovat hänen leikkiensä juuretki

Lähde: https://camfed.org/our-impact/ghana/ Viimeisestä Suomi vastaan Ghana -postauksesta on kulunut jo pitkä tovi, joten on korkea aika sukeltaa näiden maiden koulutuksen tilastotietojen pariin. Jonkin verran taulukon kokoamisessa oli haastetta sen osalta, että Ghanan osalta en onnistunut löytämään kaikesta yhtä tuoreita tilastotietoja kuin Suomesta. Esimerkiksi koulujärjestelmän laatu -vertailussa on Ghanan osalta käytetty tietoa vuodelta 2014. Ghanan alhaista lukutaitoprosenttia verrattua peruskouluun osallistuvien määrään selittää se, että vanhemmassa väestössä lukutaidottomuus on yleisempää. Sen sijaan nykynuorten lukutaito hipoo jo 90%. Suomen osalta olisin halunnut hilata varsinkin tuota lukutaidon osuutta alemmas, sillä kyllähän meiltäkin löytyy ihmisiä, jotka eivät koskaan opi lukemaan. Vaan virallisissa tilastoissa lukutaito on merkitty 100% ja varmasti se todellisuudessa hyvin lähellä sitä  myös on. Lähde: http://www.denmarkbrazil.com/seb-concept-scho