Hyvää joulua!

Pahoittelut tavallista kauemmin kestäneestä blogihiljaisuudesta, johon syyllisenä ovat lähinnä iltaisin minut sohvaan tiukasti naulinnut kirja sekä viikko sitten tapahtunut oivallus siitä, että joulu tulee ihan pian. Marraskuussa vielä odottelin kärsimättömästi joulukuuta ripustellessani ensimmäisiä valosarjoja ja perinteinen piparkakkutalokin valmistui aikataulussa, mutta sitten tuudittauduin ajatukseen, että olen tänä vuonna kotona ja minulla on hurjasti aikaa. Jostain syystä päivät hujahtivat ohi ja joulukortit ehtivät postiin perinteiseen tapaan juuri ennen dead linea. Nyt lahjat alkavat olla kasassa ja ruokaostoksetkin hyvällä tolalla. Jonkin verran kyökissä kökkimistä on vielä loppuviikolle tiedossa, mutta onneksi se on mieluisaa puuhaa.



Kuvatulkkaus: piparkakkutalo, kuvattuna ylhäältäpäin. Kuvassa näkyy toinen puoli katosta sekä sen alla mökin etuseinä sekä siitä aukeava ovi. Talo on koristeltu valkoisin pursotuksin sekä värikkäillä makeisrakeilla. Talon katolla istuu esikoisen huovutama tonttu kulkunen kädessään ja taustalla näkyy Valon kädenjäljestä askarreltu tonttu


Tänä vuonna saamme viettää ensimmäisen joulun kolmosen kanssa ja se tuo kaikkeen oman tunnelmansa. Olemme miehen kanssa miettineet, millaisia jouluperinteitä haluamme kolmoselle siirtää. Ghanassa joulu on paljon vahvemmin kristillinen juhla, eikä joulupukilla saati tontuilla ole siellä merkittävää roolia. Joulun aikaan käydään ahkerasti kirkossa ja joulupäiväksi kaikki valmistavat hurjasti ruokaa; riisiä, keittobanaaneja, patoja ja kokolihaa (vai miksi sellaista kokonaista lihakönttiä nimitetään? :D), esimerkiksi kanaa tai vuohta. Ihmiset käyvät ystäviensä ja sukulaistensa luona vierailuilla, mutta ovet ovat avoinna kaikille ja vaikkapa ne, joilla ruokaa ei ole, ovat tervetulleita pöytään. Lapset kulkevat talosta taloon hakemassa keksejä ja makeisia sekä pikkuisia lahjoja. Joululahjoja ei siis tuo joulupukki (hän on vain kaupallinen hahmo, jonka saattaa joskus nähdä vaikkapa ostoskeskuksessa), vaan ihmiset antavat niitä toisilleen. Ghanalaiseen lahjakulttuuriin kuuluu myös niin jouluna kuin syntymäpäivinäkin se, ettei lahjaa avata antajan läsnäollessa, vaan myöhemmin kun antaja on poistunut paikalta.

Kuten aiempinakin vuosina, valmistamme ghanalaista ruokaa jouluksi ja makea puoli on sitten perinteistä suomalaista. Lahjat annamme suomalaisen perinteen mukaisesti jouluaattona ja avaamme ne yhdessä. Perinteet kuitenkin varmaan muotoutuvat omannäköisikseen joulujen myötä. Toiveissa olisi, että pääsisimme jonakin jouluna myös Ghanaan sikäläistä joulutunnelmaa aistimaan.

Sillä, mitä perinteitä juhlaan kuuluu, ei loppujen lopuksi ole niin väliä. Tärkeintä on, että niitä löytyy, sillä ne rakentevat juhlaan oman tunnelmansa. Haluankin toivottaa erityisen rentouttavaa ja mieluisaa joulua kaikille lukijoille -juhlintatavasta riippumatta! 

Kommentit

Lähetä kommentti