Ei vieläkään

Täältä suunnalta on ehkä toivotonta odottaa mitään nerokasta ajatuksenjuoksua hetkeen. Yritän kovasti tsempata ajatuksia johonkin muuhun kuin siihen hetkeen kun lähtö on edessä, mutta vähän vaikeaa se tietysti on. 

Olen ensi kertaa saanut kokea raskauden viimeiset viikot ja tämän odottamisen jännityksen. Toisaalta tuntuu ihanalta tietää että tällä kertaa vauva on tarpeeksi vahva syntymään ja toisaalta uusi tilanne vähän pelottaakin. Väistämättä sitä kysyy itseltään että miksi ihmeessä näin on käynyt ja entä jos se kieliikin siitä, että kaikki ei ole hyvin. Vaan ei ole mitään syytä epäillä, että mikään olisi pielessä. 

Olen ollut 276 päivää raskaana. Laskettu aika on käsillä. Vatsa on niin iso, että ihmiset kadulla ja liiketiloissa astuvat vaistomaisesti sivuun kun näkevät minun saapuvan. Riippumatta siitä, että olisin kyllä mahtunut pienemmästäkin raosta. Tilan antaminen on korostettua. Autotkin jarruttavat kauan ennen suojatietä näyttääkseen, että voin jatkaa tasaista vaappumistani myös tien yli.

Vauvan mylläämiseen ja möyrimiseen on jo niin tottunut, että sitä ei aina rekisteröi. Koko vauva tuntuu epätodelliselta toisinaan. Tässä on odotettu jo niin kauan, että tuntuu kummalliselta ajatukselta, että odotus joskus loppuisi. Ja silti sitä h-hetkeä odottaa vähintään alitajuisesti koko ajan. Ei enää kauaa, eihän? 

Kommentit

  1. Upea kuulla kuulumisia. Tavallisia loppuraskauden juttujakin. Itse kuvittelin vatsani isoksi laskettuna aikana. Olo tuntui täydeltä. Kuinkas ollakkaan syntyi 40+2 käynnistettynä 2500g 47cm keskosvauva. 13vrk oltiin keskolassa. Nyt 12kg kolmevuotias. Alusssa olin 5vrk "erossa" vauvasta. Itsellä toiveissa nyt normaali 3vrk ikäisen kanssa kotiin laitokselta. Yrittämistä ei olla aloitettu. Odotan että esikoinen nukkuu yönsä paremmin. Haluan olla itsekäs ja nukkua raskausikana. Pitkää ikäerotoivetta kummastellaan mutta meille se on hyvä juttu.

    T äiti pohjoisesta

    VastaaPoista
  2. Tätä raskautta on kontrolloitu aika tiiviisti ja vauva on kasvanut koko ajan keskikäyrillä. Kokoarvio on siis nyt noin 3,5kg jos on kasvanut viimeisen kontrollin jälkeen tasaisesti.
    Oma vatsani (kohdunpohjan korkeus) taas menee yläkäyrän yläpuolella... Onneksi ei sentään korreloi vauvan koon kanssa.

    Muistan itsekin kuinka toivoin Valoa odottaessani että saan hänet syntymän jälkeen heti rinnalle ja vierihoitoon, esikoinen kun kiidätettiin samoin tein teholle ilman että edes ehdin nähdä hänet. Toki nytkin toivon samaa ja ainakaan vauvan iän ei pitäisi olla esteenä, toki kaikkea voi tapahtua, mutta ehkä sitä ei auta murehtia etukäteen.

    VastaaPoista
  3. Tsemppiä sinulle Ihana<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Tänään taas neuvolassa terveydenhoitaja meinasi, että ei kestä enää viikkoa pidempään. Mut sen ennustukset ei oo kyllä oikein pitäneet paikkaansa aiemminkaan... :)

      Poista
  4. Odottavan aika on pitkä! Mutta ihan pian sinun odotuksesi päättyy ja saat nähdä ihanan, uuden perheenjäsenen. Koeta jaksaa vielä hetki ... Onnellista odotuksen loppumetriä ja sutjakkaa synnytystä sinulle toivottelen,
    //Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kaipa tämäkin jotenkin saadaan ulos puserretuksi... :D

      Poista
  5. Tsempit loppurutistukseen <3
    -Tanja-

    VastaaPoista
  6. Voi sinua. Minun ensimmäinen syntyi 42+5. Toinen 41. Tuo on jälkikäteen muisteluna hauskaakin kun ei oikein tiedä miten olla. Ole rauhassa, olet turvassa. Sydän Nooralta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan näissä viimeisissä viikoissa ihan oma, kihelmöivä tunnelmansa.
      Miten raskauden on annettu jatkua noin pitkään ensimmäisen kohdalla? Täällä Helsingissä eivät kuulemma anna mennä yli 42+2 ja sekin vain äidin toiveesta. Muuten käynnistävät viimeistään rv 42.

      Poista
    2. Sitä käynnistettiin kolme päivää. Käynnistys aloitettiin siis 42+2 maanantaina. Eivät viikonlopuksi sinne silloin "turhaan" ottaneet. Vauva voi hyvin ja minä myös. Ja kaikki siis menikin hyvin.

      Poista
    3. Mulla on varmaan edessä sama 😬

      Poista
  7. Nuo viimeiset odotuspäivät ovat niin pitkiä! Mahan kanssa on tukalaa, nukkuminen hankalaa, särkyjä on siellä ja täällä. Ja koko ajan taustalla on se jännitys, koska synnytys käynnistyy! Ihanaa, että vauva möyrii vatsassa, kaikki on hyvin. Jaksamista maalisuoralle, kaikkea hyvää synnytykseen!

    T. Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu. Jotkut päivät ovat tosi pitkiä ja tylsiä, mutta välillä ne taas hujahtavat ohi kuin siivillä. Onneksi tässä ei enää voi mennä kauaa.

      Poista
  8. Koita levätä vielä ennen synnytystä. Tee jotain mukavia juttuja ja aika menee kuin huomaamatta..kun vähiten osaat odottaa tuleekin lähtö synnärille! Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinä päivinä kun nivuset eivät ole tulessa ja vauva ei paina rakkoa 24/7, niin olen ihan mielellään raskaana. Onhan tämä ainutlaatuista aikaa. Mutta varsinkin yöt alkavat kyllä olla aika turhauttavia.
      Eilen yöllä oltiin jo melkein lähdössä, mutta ei hän kuitenkaan sit ollut tarpeeksi innokkaalla päällä syntyäkseen. :)

      Poista
  9. Mä olen ollut pitkään lukematta mitään blogeja kun tuli sellainen ähky kaikesta, mutta nyt olen lukenut sinun päivitykset ja tämä vauva juttu on ihana juttu täällä :) Ihan mahtavaa, että elämä jatkuu ja siihen mahtuu uutta ja erilaista ja paljon iloa ja rakkautta. Onnea ja ihania odotuksen viime hetkiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos MarLi! Välillä on hyvä pitää vähän ruututaukoa. :)

      Poista
  10. mitäs mini mullistaja :)? vieläkö on mahassa :)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tukevasti mahassa, ensi viikolla käynnistykseen sitten. Olen jo luopunut toivosta, että tulisi itsekseen, mutta ehkä ihmeitäkin toisinaan tapahtuu?

      Poista
  11. Hei, älä vielä luovu toivosta! Voi hyvinkin lähteä syntymään itsekseen. Mulla kaikki lapset menneet yliaikaseks. Kuopus oli niin, että ma ois ollut yliaikaiskontrolli niin pe syntyi. Kaikista ekat supistukset vasta kun synnytys alkaa.Siis vaikka nyt ei merkkejä näkyisi niin yhtäkkiä voi synnytys alkaa! Yhden synnytyksen saimme käyntiin oli siis jo 6 päivää yli niin niin hieronnalla jalkapohjista. Netistä löytyi ohjeet ja oli juuri tarkoitus käynnistää synnytys..sehän toimi! Alkuyöstä alkoi supistukset ja yön kärvistelyn jälkeen aamuyöllä synnärille mennessä synnytys oli jo kovasti vauhdissa. Tsemppiä kovasti!!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti