Resepti

Tuli mainittua edellisessä kirjoituksessa Valon myötä elämään juurtuneet harrastukset, jotka on helppo toteuttaa kotona. Viherkasvien lisäksi, ja oikeastaan ylitse muiden, on kokkaus. Ruoanlaittohan on syvimmillään taidetta, makujen, värien, rakenteiden ja ravintoaineiden harmoniaa. Minulle ruokaan liittyy myös vahvasti kulttuurinen aspekti ja kun elämä on pakottanut pysymään tiiviisti kotiympyröissä, niin olen matkaillut lautasella ympäri maailmaa. 

Niinpä, lähestyvän YK:n päivän kunniaksi, päätin julkaista reseptin. Mutta - älkää pelästykö - se ei ole mokkapalat tai mangojuustokakku. Tämä resepti tulee Länsi-Afrikasta, enkä oikein usko, että tällaista on suomen kielellä ennen julkaistu.




Kassava on palmun juurta, ruskea pötkylä, joka muistuttaa juuresta. Kun sen kuorii, alta paljastuu valkoinen "liha". Kassava on raakana myrkyllistä, joten se pitää keittää kypsäksi. Kassavan maku on eksoottinen ja juuri siksi valitsinkin sen reseptieni tähdeksi. Jamssi on hyvää, mutta maistuu kovasti perunalta. Ja plantain eli keittobanaani, maistuu, no, banaanilta. Mutta kassavalle eli maniokille en oikein löydä tutuista mauista vastinetta.

Kassavasta valmistetaan liottamalla, jauhamalla ja pannulla paahtamalla rapeaa garia (kuten Ghanassa sanotaan) tai garria (kuten Nigeriassa sanotaan). Senegalissa sitä voidaan kuulemma sanoa myös tapiokaksi, joskin olen siinä käsityksessä, että tapioka yleensä on hienoksi jauhettua kassavajauhoa.

Gari on halpa ja helppo perusraaka-aine. Köyhien ja opiskelijoiden ruokaa. Suomessa sitä löytyy useimmista afro-asian marketeista, eikä se täälläkään ole kallista. 


Gari väli- tai aamupalana:





garia
sokeria / hunajaa
pähkinöitä
kylmää vettä

Kaada garia lautaselle, lisää sekaan maun mukaan sokeria tai hunajaa ja pähkinöitä (autenttisessa annoksessa maapähkinöitä). Kaada sekaan kylmää vettä ja sekoita.
Tämä on hieman kuin murojen tai puuron vastine. Hiilareja kassavasta, proteiinia pähkinöistä. Olenpa nähnyt sekaan laitettavan myös kaakaojauhetta sekä veden sijaan jogurttia. Kuulemma jotkut laittavat jopa kondensoitua maitoa(!). Mieheni murentaa sekaan digestive-keksejä ja kaakaota. :D
Ghanalaisittain tämän annoksen nimi on "soaked" ja nimenomaan opiskelijat syövät sitä, koska se ei vaadi kokkausvälineitä.




Garia ja maapähkinäpataa




garia
suolaa
tilkka öljyä 
kiehuvaa vettä

sipulia
tomaattimurskaa
maapähkinätahnaa
valkosipulia
inkivääriä
liemikuutio
öljyä
suolaa
chiliä
liotettuja ja keitettyjä mustasilmäpapuja

Kuutioi tai suikaloi sipuli. Kuumenna öljyä pannulla ja heitä sipulit sekaan. Autenttiseen afrikkalaiseen ruokaan tulee PALJON öljyä, joko puhdistamatonta palmuöljyä (jossa on oma eksoottinen makunsa) tai rypsiöljyä (jota itse käytän ja joka maistuu mielestäni paremmalta). Hienonna tai raasta sekaan valkosipuli ja inkivääri. Chiliä voit käyttää joko tuoreena tai kuivattuna. Itse käytän enimmäkseen kuivattuja, kokonaisia ja tulisia lintuchilejä. Chilin voi hienontaa sekaan tai laittaa mukaan kokonaisena. Kuullota mausteita hetki. Lisää sekaan tomaattimurska ja saman verran vettä sekä pavut ja maapähkinävoita. Maapähkinävoita tulee yhdestä kahteen reilua ruokalusikallista per tomaattimurskapurkki. Tarvittaessa lisää vettä, pata saa olla alussa melko juoksevaa. Mausta suolalla ja liemikuutiolla. Anna porista hiljalleen vähintään tunti, mielellään kaksi, kunnes liika neste on haihtunut ja pata on koostumukseltaan paksumpaa. Pata on valmista kun öljy on erottunut pinnalle.
Mukaan voi laittaa muitakin kasviksia oman mielen mukaan (itse lisään usein munakoisoa) ja toki myös halutessaan punaista lihaa, kanaa tai kalaa. Kaada valmis pata tarjolle laakeaan kulhoon.

Kaada gari syvälle lautaselle, mausta suolalla. Kuumenna vettä kiehuvaksi, lisää mukaan tilkka öljyä. Kaada vesi kulhoon ja tasaisesti garia päälle. Odota muutama minuutti. Gari muuttuu "kakuksi". Voit jättää kakun kulhoon tai kaapia sen pois ja pyöritellä ja taputella lautasen päälle isoksi palloksi. Tästä kakusta irrotetaan paloja, joista pyöritellään  pienempi pallo kädessä, painetaan peukalolla kolo kuin lusikkaan ja dipataan kastikkeeseen, niin että koloon kahmaistaan kunnolla kastiketta. Sitten vaan koko komeus suuhun. Tarkoituksena on, että kaikki syöjät syövät samoista astioista, mutta pöpöjä pelkäävät voivat toki kattaa jokaiselle syöjälle lautasen ja murtaa omalle lautaselleen tarpeeksi garia sekä ottaa viereen pataa. Joskin oikeaoppisesti käsillä syötäessä sormet eivät kosketa suuta, joten pöpötkään eivät leviä.


Kommentit

  1. Kuulostaapa hyvältä, joten miksi ei joskus kysyä myös täällä Rovaniemellä, löytyisuikö tuota jostakin Kaupasta joko paikan päältä, tai jospa tilaisivat, niin pääsisi tekemään joitakin näistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko Matti päässyt muuttamaan? :) Varmaan tuota maapähkinätahnaa löytyy sieltäkin, Helsingissä sitä on jo lähikauppojenkin valikoimissa. Että voit tehdä pataa ja riisiä. Garia voi olla vaikeampi löytää, mutta voin toki toimia postittajana jos oikeasti haluat kokeilla! :)

      Poista

Lähetä kommentti